ELTE BTK Magyar Nyelvtudományi és Finnugor Intézet

A többnyelvűség filológiai kérdései – Finn nyelvváltozatok 1. (FUGD-429)

nyomtatható változat

A többnyelvűség filológiai kérdései – Finn nyelvváltozatok 1. (FUGD-429)

Finnugor Tanszék, Kubínyi Kata


Aiheet
0. Kurssin tavoitteet. Mitä kaksi- tai moni- tai erikielisyydellä tarkoitetaan? Mitä filologialla? Peruskäsitteet: etnisyys, kieli, identiteetti. Ongelmat niiden rajaamisen kanssa.
1. Suomalaiset ja ruotsalaiset
1.1 Suomenruotsalaiset ennen vuotta 1809
Keitä suomenruotsalaiset ovat? Ruotsinkielisen väestönosan luonnehdinta eri aikakausina erilaisten kriteerien mukaan (alkuperä, asuinalue, yhteiskunnallinen asema, vähemmistötyyppi, identiteetti ja ulkoinen määrittely;  miten ruotsinkielinen vähemmistö suhtautui enemmistöihin, miten enemmistöt suhtautuivat ruotsinkieliseen vähemmistöön).
Kieliolot Suomessa Ruotsin vallan aikana. Mitä kirja- ja puhekieliä oli Suomessa käytössä 1500-, 1600- ja 1700-luvulla?
Kielen merkitys keskiajan ja varhaisen uuden ajan ihmisille.
Mitä kaksikielisyyden lajeja oli olemassa ja kuinka yleisiä ne saattoivat olla?
1.2 ”Suuri metamorfoosi”; sen syyt ja seuraukset (1809–1917)
Miksi ruotsinkielisestä sivistyneistöstä on tullut suomenmielistä (ja -kielistä)? Kolme tulkintaa (kyyninen, idealistinen ja pragmaattinen) ”suureen metamorfoosiin” johtaneista syistä.
Mitä ”suuri metamorfoosi” käytännössä merkitsi fennomanian alkuaikoihin?
Kiistakysymykset ja poliittiset ryhmittymät fennomanian alkuvuosina sekä ns. ensimmäisen kielitaistelun aikana (historiakysymys, kiitollisuuskysymys, kielikysymys; ”vanhat rehelliset suomalaiset/suomistelijat”, ”suomihartaat/käännynnäiset”, ”vanhatsuomalaiset/nuorsuomalaiset”; maltilliset ja radikaalit svekomaanit).
Svekomania fennomanian peilikuvana; muita fennomaanisen valtavirtauksen ulkopuolelle jääneiden ruotsinkielisten reaktioita historialliseen järkytykseen ja uuteen tilanteeseen.
Fennomanian laskukausi; ideologiset liitot yli kielirajojen ns. sortokausien aikana.
1.3 Yksikielistyvä Suomi (1917–)
Fennomaanien tavoitteiden toteutuminen ja svekomanian syrjäytyminen Suomen kansallisvaltiossa: uusi perustuslaki, aitosuomalaisuus ja ns. toinen kielitaistelu 1920- ja 1930-luvulla.
Kieliolot, kaksikielisyys ja kielenvaihdos vuosisadan vaihteessa ja sotienvälisenä aikana.
Suomi vähemmistöoikeuksien ihannemaana ns. konsensusajalla (1950-luvulta 1980-luvun loppuun saakka).
Suomenruotsalaiset nyt: faktat, ongelmat, tulevaisuudennäkymät.
2. Suomalaiset ja saamelaiset
2.1 Saamelaisten asema Suomessa (ja muualla) ennen ja nyt.
2.2 Miksi saamelainen kulttuuri ja kirjallisuus eivät ole osa Suomen kansallista kulttuuria ja kirjallisuutta?
3. Suomalaiset ja suomalaiset
3.1 On monta suomea
Kirjakieli vs. murteet.
Normatiivinen yleiskieli vs. antinormatiivinen puhekieli.
3.2 Muuttuvat valtakunnan rajat, muuttuvat identiteetit
Suomalaiset (”ruočči”) vs. karjalaiset (”ryssä”).
Inkerinsuomalaiset.
Kveenit.
Länsipohjan suomalaiset (meänkieliset).
Ruotsinsuomalaiset.
Onko ulkosuomalaisten kirjoittama kirjallisuus suomalaista kirjallisuutta?




Kirjallisuutta:

Aikio, Marjut 1988. Saamelaiset kielenvaihdon kierteessä. Kielisosiologinen tutkimus viiden saamelaiskylän kielenvaihdosta 1910–1980. SKST 479. SKS, Helsinki.
Alhoniemi, Pirkko 1972. Idylli särkyy. Kansallisromanttisten ideaalien mureneminen jälkiromantiikan ja realismin kauden kirjallisuudessamme. SKST 305. SKS, Helsinki.
Ahlskog-Sandberg, Barbro et al. 1983. Boken om Svenskfinland. Ab Svenska Läromedel, Vasa.
Bereczki András 2003. Az észtországi és finnországi nemzetiségi politika tükröződése a két világháború közötti Magyarországon. Kisebbségkutatás 2003:4, 733–764.
Blom, Gunilla et al. (toim.) 1992. Minority languages – the Scandinavian experience. Papers read at the conference in Edinburgh 9–11 November 1990, arranged by the Department of Scandinavian Studies, University of Edinburgh. Nordic Language Secretariat, Oslo.
Domokos Johanna 2000. A számi költészet fordíthatóságáról. Budapesti Finnugor Füzetek 15. ELTE Finnugor Tanszék, Numi-Tórem Finnugor Alapítvány, Budapest.
Enckell, Olof 1963. Suomalaista vai ruotsalaista kirjallisuutta? Teoksessa Rapola, Matti (toim.), Suomen kirjallisuus II. Ruotsin ajan kirjallisuus. SKS, Otava, 335–336.
Gröndahl, Satu M. 1997. Att omdikta sin identitet. Om språkliga och kulturella strategier hos finskfödda svenska författare. Invandrarrapport 1997: 3/4. Immigrantinstitutet. Borås.
Gröndahl, Satu (toim.) 2002. Litteraturens gränsland. Invandrar- och minoritetslitteratur i nordiskt perspektiv. Uppsala Multiethnic Papers 45. Centrum för multietnisk forskning, Uppsala.
Hakamies, Pekka 1991. Inkeri monietnisenä alueena. Teoksessa Nevalainen, Pekka ja Hannes Sihvo (toim.), Inkeri. Historia, kansa, kulttuuri. SKST 547. SKS, Helsinki. 197–204.]
Hakulinen, Lauri 1979. Suomen kielen rakenne ja kehitys2. Otava, Helsinki.
Hansegård, Nils-Erik 1972. Tvåspråkighet eller halvspråkighet. Aldusserien, Stockholm.
Hansegård, Nils-Erik 1979. Kaksikielisiä vai puolikielisiä. Tietolipas 81. SKS, Helsinki.
Hansegård, Nils-Erik 1990. Den norrbottensfinska språkfrågan. En återblick i halvsspråkighetsdebatten. Uppsala multiethnic papers 19. Centre for Multiethnic Research. Uppsala.
Hasala, Kasperi 2009. Inkerik. A feledésbe merült finn kisebbség. Folia Uralica Debreceniensia 2009 (16): 25–46.
Henriksson, Maimo 2002. Kultur och språk i Finland. Esitelmä Suomen Budapestin suurlähetystön teemapäivänä 7.3.2002.
Heverdle László 1996. ”Finland és a skandinavismus”. A Kazinczy Gábor által közvetített Finnország-kép az Új Magyar Múzeum hasábjain. Teoksessa Bereczki, András ja László Klima (toim.), Ünnepi könyv Domokos Péter tiszteletére. Urálisztikai tanulmányok 7. Budapest. 115–126.
Hokkanen, Tapio 1998. Nyelvi rendelet és kötelező svédoktatás – számik és szomáliak. Kalligram 1998:10, 7–10.
Imerslund, Bente 2009. Kveenin kieli ja kulttuuri. Esitelmä Eötvös Loránd -yliopiston fennougristiikan laitoksessa 4.3.2009.
Jalava, Antti [1997]. Aszfaltvirág. Polar Könyvek.
Janhunen, Juha 2001. Kansalliset vähemmistöt meillä ja muualla. Kanava 2001: 3, 229–232.
Janhunen, Juha 2008. Sortokaudet ja kielelliset suhdanteet. Kanava 2008: 3, 320–325. (Ks. myös kirjoituksen herättämää keskustelua Kanava-lehden numeroissa 2008: 4–7.)
Jansson, Jan-Magnus 1985. Language legislation. Teoksessa Uotila, Jaakko (toim.), The Finnish Legal System. Finnish Lawyers Publishing Company, Helsinki. 77–89.
Jávorszky Béla 1991: Észak-Európa kisebbségei. Magvető, Budapest.
Jutikkala, Eino 1981. Suomen kansan juuret. Teoksessa Suomalainen vuosikirja 1981. SKS – Kansanvalistusseura, Pieksämäki. 116–124.
Jutikkala, Eino 2003. Suomalainen Suomi talvi- ja jatkosodassa. Kanava 2003:1, 11–13.
Järnefelt, Arvid 1894. Heräämiseni. The Project Gutenberg, EBook 14267. http://www.gutenberg.org.
Järnefelt, Arvid 1960 [1928–30]. Vanhempieni romaani3. WSOY, Helsinki.
Jönsson-Korhola, Hannele ja Anna-Riitta Lindgren (toim.) 2003. Monena suomi maailmalla. Suomalaisperäisiä kielivähemmistöjä. Tietolipas 190. SKS, Helsinki.
Kaivola-Bregenhøj, Annikki 1993. Suomi Taalainmaalla – ruotsinsuomalaisten suullista historiaa. Teoksessa Laaksonen, Pekka ja Sirkka-Liisa Mettomäki (toim.), Kauas on pitkä matka. Kirjoituksia kahdesta kotiseudusta. Kalevalaseuran vuosikirja 72. SKS, Helsinki, 54–64.
Katajala, Kimmo 2005. Suurvallan rajalla. Ihmisiä Ruotsin ajan Karjalassa. SKS, Helsinki.
Korhonen, Mikko 1981. Lappi kirjakielenä; Lapin kielen yhteiskunnallinen ja oikeudellinen asema. Teoksessa Korhonen, Mikko, Johdatus lapin kielen historiaan. SKST 370. SKS, Helsinki, 53–67.
Kósa László 1979. A finnországi svédek. Valóság 1979:5, 69–76.
Köpf  Eszter 1996. A finnországi svéd kisebbség helyzete. Regio – kisebbség, politika, társadalom 1996:1, 94–116.
Kuujo, Erkki 1990. Inkerin suomalaisasutuksen synnystä 1600-luvulla. Teoksessa Laaksonen, Pekka ja Sirkka-Liisa Mettomäki (toim.), Inkerin teillä. Kalevalaseuran vuosikirja 69–70. SKS, Helsinki, 135–42.
Kuukasjärvi, Ulla ja Hannu Sarrala (toim.) 1999. Tästä alkaa tie. Barentsin Alueen kirjallisuusantologia. Atena Kustannus OY, Jyväskylä. [Meän- ja kveeninkielistä sekä saamelaista kirjallisuutta.]
Kulonen, Ulla-Maija, Juha Pentikäinen ja Irja Seurujärvi-Kari (toim.) 1994. Johdatus saamentutkimukseen. Tieltolipas 131. SKS, Helsinki.
Kulonen, Ulla-Maija, Irja Seurujärvi-Kari ja Risto Pulkkinen (toim.) 2005. The Saami. A cultural encyclopaedia. SKST 925. SKS, Helsinki.
Laaksonen, Pekka ja Sirkka-Liisa Mettomäki (toim.) 1996. Olkaamme siis suomalaisia. Kalevalaseuran vuosikirja 75–6. SKS, Helsinki.
Laaksonen, Pekka ja Pertti Virtaranta (toim.) 1982. Ulkosuomalaisia. Kalevalaseuran vuosikirja 62. SKS, Helsinki.
Ladányi, János  ja Iván Szelényi 2010. A társadalmak etnoszociális rétegződéséről. Élet és Irodalom 2010.05.28., 8–9.
Laihonen, Petteri 2009. A finn nyelvpolitika. Magyar nyelvjárások 47: 119–43.
Lainio, Jarmo (toim.) 1996. Finnarnas historia i Sverige 3. Tiden after 1945. SKS, Helsinki.
Lehikoinen, Laila ja Silva Kiuru 1989. Kirjasuomen kehitys. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, Helsinki.
Lönnqvist, Bo 1981. Suomenruotsalaiset. Kansatieteellinen tutkielma kieliryhmästä. Gummerus, Jyväskylä.
Lönnqvist, Bo 2009. Finnish identity, Finnish stereotypes – seen by a Swedish-speaking Finnish ethnologist. Esitelmä Budapestin kansatieteen museossa (Néprajzi Múzeum) 15.10.2009.
Lőrincz, Judit 1999. A magyar és a finn nemzeti önarcképről. Valóság 1999:9, 95–102.
Majd' minden szó feledésbe merült. – Unohtuivat miltei kaikki sanat. Inkeri finn líra 2002. Ford. Fábián László és Pusztay János. Berzsenyi Dániel Főiskola Uralisztiki Tanszéke, Szombathely.
Mantila, Harri 2008. A finn nyelvpolitika. Teoksessa G. Bogár, Edit (toim.), Kontrasztok. Ünnepi konferencia és kiállítás a pozsonyi Comenius Egyetem Magyar nyelv és Irodalom Tanszékének 50 éves évfordulóján. Pozsony, Comenius Egyetem, 117–125.
Meri, Veijo 1981. Tuusulan rantatie. [Kuva-albumin teksti.] Otava, Keuruu.
Meri, Veijo 1994. Huonot tiet, hyvät hevoset. Suomen suuriruhtinaskunta vuoteen 1870. Otava, Keuruu.
Miettinen, Helerna 2008. Inkeriläisyyden kahdet kasvot. Teoksessa Saarinen, Sirkka ja Eeva Herrala (toim.), Murros. Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit globalisaation paineissa.  Uralica Helsingiensia 3. Helsinki, Suomalais-Ugrilainen Seura.
Moberg, Vilhelm 1984. Népem története. Svédország a középkorban. Gondolat, Budapest.
Mutanen, Pekka 1995. Onko Inkerin laulut laulettu. Teoksessa Jokipii, Mauno (toim.), Itämerensuomalaiset. Heimokansojen historiaa ja kohtaloita. Atena, Jyväskylä. 185–210.
Mäkelä, Matti 1986. Suuri muutto 1960–70-lukujen suomalaisen proosan kuvaamana. Helsinki.
Nagy Vince Róbert 2005. A politikai fennománia 1863-ban. Teoksessa Kubínyi Kata ja Yrjö Lauranto (toim.), Tanulmányok nyelvről, kultúráról. A finnugor tanszékek első országos konferenciájának terméséből. Urálisztikai Tanulmányok 15. ELTE BTK Finnugor Tanszék, Budapest. 88–99.
Nevanlinna, Arne 1994. Isän maa. Sukukertomuksia kolmekymmentäluvun Suomesta. WSOY, Juva.
Nickul, Karl 1970. Saamelaiset kansana ja kansalaisina. SKST 297. SKS, Helsinki.
Niemi, Mikael 2005. Popzene Vittulából. Polar Könyvek.
Niklander, Hannu 2003. Pohjolan vanhat ja uudet vähemmistöt. Kanava 2003: 4–5, 391–392.
Niklander, Hannu 2005. Paikan nimi on paikan henki. Kanava 2005:9, 604–606.
Nuolijärvi, Pirkko 1991. Finnország nyelvi helyzete az 1990-es évek elején. Valóság 1991:9, 102–112.
Nuolijärvi, Pirkko 2002. Yksilön kielelliset oikeudet  Suomessa. Virittäjä 385–397.
Olthuis, Marja-Liisa 2003. Uhanalaisen kielen elvytys: esimerkkinä inarinsaame. Virittäjä 568–579.
Paltto, Kirsti 1973. Saamelaiset. Tammi, Helsinki.
Paunonen, Heikki 1990. Muuttuvat puhesuomen muodot. Teoksessa Aalto, Seija et al. (toim.), Kielestä kiinni. Gummerus, Jyväskylä. 209–233. [1982]
Paunonen, Heikki 1993. Kielen normit ja kielen ohjailun normit. Esitelmä Eötvös Loránd -yliopiston Fennougristiikan laitoksessa syyskuussa 1993.
Paunonen, Heikki 2001. Kansankielestä kansalliskieleksi. Virittäjä 2001:2, 223–239.
Pentikäinen, Juha ja Merja Hiltunen (toim.) 1995. Cultural minorities in Finland: an overview towards cultural policy. 2. edition. Publications of the Finnish National Commission for Unesco No 66. Finnish National Commission for Unesco, Helsinki.
Pentikäinen, Juha ja Merja Hiltunen (toim.) 1997. Suomen kulttuurivähemmistöt 1997. Suomen Unesco-toimikunta, Helsinki.
Peregi Dóra 2000: Az inkeri finnek története. Teoksessa Nanovfszky, György (toim.),  Nyelvrokonaink. Teleki László Alapítvány, Budapest. 59–61.
Pääkkönen, Erkki 2008. Saamelainen etnisyys ja pohjoinen paikallisuus. Saamelaisten etninen mobilisaatio ja paikallisperustainen vastaliike. Acta Universitatis Lapponiensis 153. Lapin yliopistokustannus, Rovaniemi.
Pynnönen, Marja-Liisa 1991. Siirtolaisuuden vanavedessä. Tutkimus ruotsinsuomalaisen kirjallisuuden kentästä vuosina 1956–1988. SKST 542. SKS, Helsinki.
Richly Gábor 1997. Nacionalizmus és svéd kisebbség a két világháború közötti Finnországban. Regio 1997:2, 85–101.
Sági Edit 2005. A számi kisebbség szerepe és lehetőségei a Barents Euro-Arktikus Régióban. Teoksessa Kubínyi Kata ja Yrjö Lauranto (toim.), Tanulmányok nyelvről, kultúráról. A finnugor tanszékek első országos konferenciájának terméséből. Urálisztikai Tanulmányok 15. ELTE BTK Finnugor Tanszék, Budapest. 108–116.
Sallama, Kari 2004. ”Vi stifta ett sällskap!” Hiidenkivi 2004:4, 32–34.
Salminen, Johannes 1984. Suomi idän ja lännen välissä; Snellman ja Suomen ideologinen profiili; Teräksen kylmä tuoksu. Teoksessa Salminen, Johannes, Rajamaa. Esseitä. WSOY, Juva. 7–23, 75–88, 120–137.
Saressalo, Lassi 1996. Kveenit. Tutkimus erään pohjois-norjalaisen vähemmistön identiteetistä. SKST 638. SKS, Helsinki.
Saukkonen, Pasi 2007. Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää? – Selvitys mediakeskustelusta Suomessa. Finlands svenska tankesmedja Magma, Helsinki. (www.magma.fi.)
Scheller, Elisabeth 2011. The Sámi Language situation in Russia. Teoksessa Grünthal, Riho ja Kovács, Magdolna (toim.), Ethnic and Linguistic Context of Identity: Finno-Ugric Minorities. Uralica Helsingiensia 5. Helsinki, Suomalais-Ugrilainen Seura.
Scheinin, Martin ja Taina Dahlgren (toim.) 2001. Toteutuvatko saamelaisten ihmisoikeudet. Yliopistopaino, Helsinki.
Seurujärvi-Kari, Irja 2000. Beaivvi mánát. Saamelaisten juuret ja nykyaika. Tietolipas 164. SKS, Helsinki.
Seurujärvi-Kari, Irja 2011.  ”We Took Our Language Back” – The Formation of a Sámi identity within the Sámi movement and the role of the Sámi Language from the 1960s until 2008. Teoksessa Grünthal, Riho ja Magdolna Kovács  (toim.), Ethnic and Linguistic Context of Identity: Finno-Ugric Minorities. Uralica Helsingiensia 5. Helsinki, Suomalais-Ugrilainen Seura.
Seurujärvi-Kari, Irja ja Risto Pulkkinen (toim.) 2011. Saamentutkimus tänään. Tietolipas 234. SKS, Helsinki. [Laajennettu ja uudistettu versio teoksesta Kulonen, Pentikäinen ja Seurujärvi-Kari (toim.) 1994.]
Sihvo, Hannes 2003. Karjalan kuva. Karelianismin taustaa ja vaiheita autonomian aikana2. SKST 940. SKS, Helsinki. [Aikaisempi versio: SKST 314. SKS, Helsinki 1973.]
Sihvo, Pirkko 1991. Savakoita, äyrämöisiä, inkerikoita. Teoksessa Nevalainen, Pekka ja Hannes Sihvo (toim.), Inkeri. Historia, kansa, kulttuuri. SKST 547. SKS, Helsinki.
Siikala, Ritva 2003. Suomalaisuuden monet kasvot. Kanava 2003: 4–5, 312–317.
Skutnabb-Kangas, Tove 1988. Vähemmistö, kieli ja rasismi. Gaudeamus, Helsinki.
Sulkala, Helena 2002. Itämerensuomalaiset vähemmistökielet. Opetusmoniste. Eötvös Loránd -yliopisto, Budapest.
Sulkala, Helena 2003. Itämerensuomalaiset vähemmistökielet kirjakieliksi. Folia Uralica Debreceniensia 2003 (10): 177–94.
Sulkala, Helena ja Harri Mantila (toim.) 2010. Planning a new standard language. Finnic minority languages meet the new millenium. SF Linguistica 15. SKS, Helsinki.
Sulkunen, Irma 2004. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831–1892. SKS, Helsinki.
Suni, Leo 1995. Inkerin kova kohtalo. Teoksessa Jokipii, Mauno (toim.). Itämerensuomalaiset. Heimokansojen historiaa ja kohtaloita. Atena, Jyväskylä. 211–
Söderholm, Eira 1998. Kieli, murre, varieteetti vai oma kieli? Pohjoiskalotin kielet ja kielimuodot. Virittäjä 1998: 4, 571–92.
Tandefelt, Marika 1992. The Finland-Swedes – the most privileged minority in Europe? Teoksessa Blom, Gunilla et al. (toim.) 1992, 21–42.
Tarkiainen, Kari 1990. Finnarnas historia i Sverige 1. Inflyttarna från Finland under det gemensamma rikets tid. SKS – Nordiska Museet, Helsinki – Stockholm.
Tarkiainen, Kari 1993. Finnarnas historia i Sverige 2. Inflyttarna från Finland och de finska minoriteterna under tiden 1809–1944. SKS – Nordiska Museet, Helsinki – Stockholm.
Tófalvi Zoltán 2003. Van-e északi kisebbségi modell? Valóság 2003:2.
Tuominen, Marja, Seija Tuulentie, Veli-Pekka Lehtola ja Merja Auttti (toim.) 1999. Pohjoiset identiteetit ja mentaliteetit 1–2. Kustannus-Puntsi, Rovaniemi.
Tutkielmia vähemmistökielistä Jäämerestä Liivinrantaan. Vähemmistökielten tutkimus- ja opetusverkoston raportit I–VI. 2000–2006. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja N:o 15, 18, N:o 20; Acta Universitatis Ouluensis, Humaniora B66, B69; Studia humaniora ouluensia. Oulun yliopisto, Oulu. [Kirjoituksia meänkielisistä, kveeneistä ja inkerinsuomalaisista.]
Tuulentie, Seija 2001. Meidän vähemmistömme. Valtaväestön retoriikat saamelaisten oikeuksista käydyissä keskusteluissa. SKST 807. SKS, Helsinki.
Valkeapää, Nils-Aslak 1971. Terveisiä Lapista. Otava, Helsinki.
Várady Eszter (toim.) 1994. Finnországi kisebbségek, finn kisebbségek. Kalevala Baráti Kör, Budapest.
Vincze László 2010. Mediespråk i ljuset av etnolingvistisk vitalitet. Språkbruk 2010:2, 23–27.
Wecksell, Josef Julius 2005. Daniel Hjort. Murhenäytelmä viidessä näytöksessä ja neljässä kuvaelmassa. The Project Gutenberg, EBook 18322. www.gutenberg.org.
Winsa, Birger 1990. Murtheet on Jumalan luomia – kirjakielet on viishoitten herroitten tekemiä. Virittäjä 1990:3.
Winsa, Birger 1993. Meänkieli ja torniolaaksolaisitten kaksikielisyys. Täälä plandathaan sprookit. Virittäjä 1993: 1, 3–33.