ELTE BTK Magyar Nyelvtudományi és Finnugor Intézet

Lehtinen, Jyri – Syrjänen, Kaj

nyomtatható változat

Lehtinen, Jyri – Syrjänen, Kaj (Helsinki – Tampere)

Laskennalliset verkot ja puut kielihistorian tutkimuksessa (pdf)

Viime vuosina yleistynyt laskennallisten sukupuumallien käyttö kielentutkimuksessa on auttanut hahmottamaan monen kielikunnan kehityshistoriaa. Monissa tapauksissa kehityshistoria on todellisuudessa kuitenkin verkostomaisempi kuin puumallilla pysytään kuvaamaan. Tästä huolimatta sukupuiden käyttö on kuitenkin tyypillisin malli kielten sukulaisuussuhteiden kuvaamisessa.

Tässä tutkimuksessa pyrimme selvittämään, miten laskennallisten sukupuu- ja verkostoanalyysien antamat tulokset poikkeavat toisistaan ja että ovatko erot merkittäviä. Aineistona käytimme aiemmin kerättyjä uralilaisten kielten perussanastolistoja ja vertailimme tehtyjä sukupuu- ja verkostoanalyysejä toisiinsa. Sen lisäksi että vertailimme koko perussanalistan antamaa sukupuuta ja verkostoa, vertailimme pienempiä sanastoaineiston osia seuraten lainasanojen lisääntyvän osuuden ja aineiston koon vaikutusta tuloksen verkkomaisuuteen. Verkostoanalyysit tukevat sukupuumallin ja pääasiallisten haarojen pätevyyttä uralilaisten kielten kuvauksessa,  joskin syvimpien haarojen väliset yhteydet jäävät vähemmän yksityiskohtaisiksi. Suurin osa suurista alaryhmistä erottuvat kuitenkin selvästi omina ryhminään myös verkostoissa.

Ensisijaisesti sanastoaineistoa käyttävissä laskennallisissa eriytymishistorian tutkimuksissa on keskitytty mahdollisimman vakaaseen sanastoon, jotta lainojen vaikutus luokitukseen olisi mahdollisimman pieni. Selvitimme myös, miten analyysin rajoittaminen pelkkään lainautuneeseen sanastoon muuttaa kielten kehityksen kuvaa. Kaiken kaikkiaan verkostomaisuus pysyi eri aineistoilla analysoituna vähäisenä ja pääasialliset alaryhmät verkostoissa ehjinä, mikä tukee kehityksen yleistä puumaisuutta ja sukupuumallin soveltuvuutta kielten suhteiden kuvaamiseen. Syvät yhteydet muuttuvat tällöin kuitenkin aiempaa epäselvemmiksi, ja joissain keskitason alaryhmissä lainasanojen vaikutus alkaa näkyä: esim. suomalais-saamelaiset kielet muuttuvat lainojen vaikutuksesta verkostomaisemmiksi.